• Protektionismia vai huoltovarmuutta?

    Mediassa on näkynyt huolestuneita kommentteja Venäjän protektionismin lisääntymisestä mm. tuonninkorvausohjelmasta, joka suosii kotimaisia toimijoita. Onko ”suosi suomalaista” -kampanja parempi kuin ”pokupaite rossijskoje” (osta venäläistä)?

  • Digi, digi ja vielä kerran digi

    Yrittäjille järjestettiin digikoulu Helsingissä toukokuun lopussa. Ekonomit ottivat digitaalisuuden oman Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtumansa teemaksi kesäkuun alussa. Hyvä teema, hyvin ajankohtainen. Kaikkienhan pitää ymmärtää nykyaikaa.

  • Tavaramerkki

    Suunnittelen uutta koulutustuotetta ja sen nimen rekisteröimistä. Tavaramerkillä se olisi helppo tunnistaa ja siitä voisi helpommin luoda brändin. Tämä suunnittelutyö on saanut pohtimaan tavaramerkkejä laajemminkin. Mieleen tuli kohu Voimariinista, jonka piti vaihtaa nimensä Oivariiniksi, koska se ei ollut voita.

  • Kielipalvelut

    Linco kieliammattilaisten verkosto kokoontuu säännöllisesti Kouvolassa. Viimeksi tapaamisessa keskusteltiin käännösten laadusta. Aiheen nosti esille Ulf Tütken, joka oli lukenut HS:stä kääntäjä Minna Andersenin haastattelun ”Kääntäminen on toisten ihmisten kunnioittamista”.

  • Kino Lokakuu

    Vaikka elokuvat ovat fiktiota, ne tarjoavat mielenkiintoisen mahdollisuuden tutustua vieraiden maiden kulttuuriin ja tapoihin, aivan kuten kirjatkin. Toki jokainen elokuva tai kirja on tekijänsä näkemys. Se voi olla hyvinkin yksipuolinen tai jopa valheellinen, joko tahallaan tai tahattomasti.

  • Venäjän kauppa

    Suomi ja Venäjä ovat rajanaapureita. Nyt kauppa maidemme välillä on heikossa jamassa. Monet Venäjän kanssa kauppaa käyvät tahot ovat korostaneet, että pakotteilla ei ole ollut ratkaisevaa merkitystä yritysten vientiin. Enemmän on vaikuttanut ruplan kurssilasku ja sitä kautta venäläisten ostovoiman aleneminen.

  • Verkostot

    Mikroyrittäjällä ei ole varaa pitää kaikkea osaamista omassa yrityksessään, ellei se ole hänen omassa päässään. Eikä sellaista monitaituria liene yrittäjienkään joukossa, joka täydellisesti osaisi kaiken kirjanpidosta myyntiin ja tuotekehityksestä henkilöstöhallintoon. Monia asioita voi tehdä itse, vaikka ei niin hyvin osaisikaan.

  • Koulutusvienti

    Suomalaiset uskovat, että meillä on paljon osaamista, jolle olisi käyttöä maailmalla. Se pitää varmasti paikkansa. Eihän Suomi ole turhaan päätynyt vuodesta 200 julkaistujen PISA-tutkimusten kärkeen. Se on tuonut uutta kansainvälistä yhteistyötä, kun muista maista on tultu Suomeen tutustumaan koulutusjärjestelmäämme.

  • Aika ryhtyä yrittäjäksi / Oikea aika yrittää

    Korkeakouluissa opiskelevia moititaan siitä, että yrittäjyys ei heitä kiinnostaa, vaan suurimmalla osalla on tavoitteena päästä isoihin yrityksiin palkkatyöhön. Se ei ehkä olekaan moitteen aihe vaan järkevä pyrkimys. Tyypillisimmillään akateemiset yrittäjät toimivat vaativissa asiantuntijatehtävissä.

  • Nuorten yrittäjähenkisyys

    Joitakin vuosia sitten monessa kanavassa valitettiin, ettei yrittäjyys kiinnosta suomalaisia. Täällä ei uskalleta ottaa riskiä vaan mieluummin etsiydytään turvallisiin palkkatöihin. Se voi monille olla myös objektiivisesti se oikea vaihtoehto. Kaikilla ei ole yrittäjyyteen vaadittavaa näkemystä, toimintatapoja ja asennetta.